Revision [57]
This is an old revision of EtuSivu made by AdminDare on 2013-08-13 17:12:51.
Intro
Ei-supersynkässä ja ei-tiukkisrealistisessa supersankarimaailmassa oli olemassa erityinen koulu supervoimaisille lapsille. Sillä oli selkeä ideologia: lasten pitää saada turvallinen kasvuympäristö kasvaakseen tasapainoisiksi ihmisiksi, ehkä jopa seuraavan polven supersankareiksi. Monet supersankariyhteisöstä tukivat koulua ja pitivät huolta siitä, että se oli riippumaton hallitusten, superrikollisten tai muiden sen suhteen omia agendojaan ajavien tahojen vallasta.
Sitten, viime kesänä, voimakas superrikollinen Semiramis| onnistui mahdottomassa, ja valloitti koko maailman. Supersankariyhteisö tuhottiin tai ajettiin maan alle, suurvaltojen hallitukset ja asevoimat alistettiin, ja planeetta kumartaa uutta diktaattoriaan.
Supervoimaisten lasten katras palaa kouluunsa, mutta kuten koko muukin planeetta, koulu on saanut uuden pomon ja uuden suunnan. Mitä jos mitään tämä käytännössä tarkoittaa maailmasta vielä aika vähän ymmärtäville supervoimaisille 7-15 -vuotiaille?
Sävy
Supersankarimaailmojen älyttömyyden hyväksyvä muttei parodinen. Tilaa niin pöljäilylle ja hassuttelulle kuin vakavalle draamallekin. Jonkinlainen tarinan kaari on olemassa, mutta suhtautuminen siihen on kiireetön, eivätkä lapset välttämättä ole isojen juttujen keskipisteessä. Maailma ei ole mustavalkoinen: kaikki supersankarit eivät ole puhtoisia eivätkä kaikki superpahikset hirviöitä. Supervoimaisten lasten elämä ei välttämättä ole ollut helppoa, eikä heistä kaikista luultavasti tule isona supersankareita tai välttämättä edes yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Asioita katsotaan nimenomaan
supervoimaisten lasten vinkkelistä, vaikka aikuisten asiat vaikuttavat taustalla paljonkin.
Kampanjan sovinnaisuus on jossain K15:n maissa: pelottavia asioita, väkivaltaa ja kuolemaa käsitellään kyllä, mutta niillä ei ole tarkoitus mässäillä. Hahmoilla tulee epäilemättä olemaan välillä kurjaa, mutta paljon tästä johtuu teini-iän ahdistuksesta. Hieman liioitellen voisi sanoa, että jos juonenkäänne olisi ollut sopimaton mihinkään kolmesta päälähteestä, sitä ei käytetä pelissä (sillä pienellä erolla, että emme suhtaudu seksiin aivan amerikkalaisella puritanismilla). Emme ole liikkeellä Watchmenin, Empoweredin, Authorityn tai muiden "tosi edgyjen" supersankaritarinoiden maailmassa. Toisaalta, peli ole myöskään kiltti ja söpö PS238, jossa kaikki ratkeaa lopulta aina parhain päin ja pahiksetkin kompastuvat aina lopulta omiin kengännauhoihinsa.
Pelityyli on silloin tällöin realismille nyökkäilevän dramaattinen. Pelaajahahmot ovat tarinan päähenkilöitä, eivätkä he kuole aivan helpolla. Toisaalta, monia kuolemaa pahempia kohtaloita on tarjolla.
Miljöö ja maailma
Busiek-Grossman -instituutti on supersankarikoulu USA:n keskilännessä. Koulu ei ole hahmoille vankila (ainakaan useimmille -- kaikki, jotka todella todella tahtoivat liittyä vastarintaliikkeeseen tai häipyä ja joilla oli mitään tähän soveltuvia kykyjä ovat jo niin tehneet) muttei liioin välttämättä mieluinen ympäristö. Koulu on enemmän Xavierin Lahjakkaiden nuorten koulu kuin PS238.
Maaima on voimatasoltaan suunnilleen korkean tason Marvelia: yksittäinen supervoimainen ihminen voi olla suuri tekijä, ja voimakasta superia voi vastustaa vain järeä sotilaskalusto tai toisnen superi. Toki pienemmänkin voimatason tekijöitä löytyy, mutta pelissä melko suuressa roolissa ovat todella voimakkaiden olentojen viimeaikaiset toimet.
Vaikutteet
Tärkeimmät: Astro City, Soon I Will Be Invincible, Chris Claremontin Uudet mutantit (tutustumista ainakin yhteen näistä suositellaan)
Myös: Emperor Doom, X-Men: Days of the Future Past, Aaron Allston's Strike Force
Lisäksi: Harry Potter, Ben 10, Transformers Prime, PS238
Kampanja
6-12 peliä, kesto yksi kouluvuosi.
Hahmot enimmäkseen koulun oppilaita, ikä 12-14 (sopivaa ikää pöhkölle draamalle ilman että aikuisten maailma monimutkaisuuksineen on vielä liian lähellä; yksittäisiä nuorempia outliereita saattaa olla). Kenties mukana opettaja tai pari, mutta nämä eivät ole tarinan päähenkilöitä. Hahmonluonti
Pelaajamäärä| vaihtelee, mutta neljästä ylöspäin. Pelit ovat luonteeltaan episodisia, ja jos pelaaja ei pääse seuraavaan peliin, hänen hahmonsa on sitten kiireinen koulutyön parissa tai jotain.
Ajattelin koota peliä varten 4-5 pelaajan "ydinryhmän", joiden avulla aloitan pelin ja luon hahmoryhmän parametrit.
(Leikin ajatuksella sallia tarvittaessa yksittäiseen skenaarioon jopa 12 pelaajaa jos kiinnostuneita vaan riittää, mutta siten, että joka kuudes pelaaja pelaa opettajaa tai muuta aikuista, käytännössä keveillä apupelinjohtajan oikeuksilla ja velvollisuuksilla. En tiedä vielä tarkalleen, miten tämän toteuttaisin.)
Kasarmikuri
Tavoitteena on pelata kerran kuussa. Useamminkin käy, sooloja saa pyytää tai vaatia. Jos kerran kuussa tuntuu mahdottomalta, ei kannata lähteä ydinryhmään mukaan.
Pelinjohtaja on neuroottinen tosikko, ja huonon roolipelaamisen lisäksi jakaa keltaista korttia asiattomasta paskanjauhannasta, keskittymisen puutteesta sekä ironisesta suhtautumisesta genreen, hahmoihin, juonenkäänteisiin tai musiikkivalintoihin. Jos tämä kuulostaa ylivoimaiselta, kannattaa peli kiertää kaukaa. (Pelatessa ajattelin noudattaa tiukkaa linjaa "ei puheluita, tekstiviestejä, sähköpostia, irkkiä, facebookkia tai mitään muutakaan ulkopuolisia ärsykkeitä" -linjaa. Jos on tylsää, saa lukea supersankarisarjakuvia tai piirtää.)
Visuaalinen ilme
Originaalia värikuvitusta. Kaikista hahmoista on oltava värikuvat; joko pelaaja piirtää itse tai pelinjohtaja piirtää. Jos pelaaja ei piirrä itse, on syytä muistaa että pelinjohdolla on rajalliset kyvyt tuottaa mitään "tarkalleen kuvailun mukaan". Saa käyttää haamupiirtäjiä, mutta kuvien lisenssin tulee sallia levitys, muuntelu ja ehkä jopa kaupallinen käyttö.
Systeemi
En vielä tiedä. Champions houkuttaisi, mutta se vaatii pelaajapanostusta ja on hidas. Jotain, jonka apupelinjohtaja voi omaksua viidessä minuutissa olisi paljon parempi. DC Heroes modauksilla voisi toimia.
