Invincible: SHADOW #2

Revision [1967]

This is an old revision of Shadow02 made by AdminDare on 2014-08-12 15:27:21.

SHADOW #2

(image: https://invincible.karmavector.org/images/shadow_02_cover.jpg)

Shadow| livahtaa Runen| kanssa lukittujen ovien läpi katsomaan Unsouledia.| Hän on kellarissa sijaitsevassa kyberneettisessä laboratoriossa monimutkaisten laitteiden keskellä. Hän on tajuissaan ja pystyy puhumaan, mutta on edelleen leikkaantunut keskeltä kahtia. Ms. Konchady ja Mr. Spanning etsivät keinoja korjata häntä. Hän sanoo, että uskoo menetelleensä oikein lähtiessään avaruusasemalle: jos hazannit| olisivat saaneet glasiaattorin, ties mitä olisi tapahtunut.

Taisteluandroidin/koulupsykologin tapaamisen jälkeen kellareista kuitataan retkeilyvarusteita. Viimeisenä viikonloppu ennen kesälomaa Shadow on päättänyt lähteä etsimään lisätietoja kirouksestaan, ja Rune on menossa hänen mukaansa. Kirjastosta viedyistä loitsukirjoista sekä erämaamatkailijoiden kertomuksista haetaan lisää taustatietoa. Jos kirouksen ovat langettaneet natiiviamerikkalaiset, ovat sijainnin perusteella todennäköisimmät asian kanssa tekemisissä olleet heimot lakota tai crow. Perjantaiaamupäivästä he siirtyvät Instituutin pihasta toiselle puolelle, metsäulottuvuuteen, ja lähtevät kulkemaan siellä kohti Montanaa ja Shadow'n kotia.

Hylätty saha

Toisella puolella puut ovat valtavia, mutta Shadow löytää polun varsin helposti ja maasto ei ole vaikeakulkuista. Ehkä tunnin kävelyn jälkeen saavutaan hakkuuaukiolle, jonka kautta Shadow on kulkenut aiemminkin. Aukion kaltaisia paikkoja ei ole tullut vastaan useampia, ja Shadow sekä Rune siirtyvät takaisin Maapallolle.

Toisella puolella on hylätty sahakompleksi. Sijainti on Etelä-Dakotassa, kukkulaisessa maastossa. Täältä kaikki metsä on kaadettu aikapäiviä sitten ja tilalle on kasvanut lähinnä pensastoa. Saha ei näytä olleen toiminnassa kymmeniin vuosiin. Kun sen rakennuksia vilkaistaan, eräästä vanhasta varastosta löytyy kyltti "Klein Sawmill". Klein oli Shadow'n Mercy-esiäidin sukunimi avioliiton jälkeen.

Saha olisi hyvin voinut olla yksi Mercyn monista hankkeista runsaat sata vuotta sitten, mutta sen jälkeen se on vaihtanut omistajaa ja toiminut toisen nimisenä. Selvä yhteys Shadowiin on kuitenkin olemassa, ja saharakennuksia pengotaan lisävihjeiden toivossa. Rune käärii paperista itselleen kaukoputken ja piirtää siihen selvänäkemisen riimun. Rakennuksissa ei sisällä ole mitään erikoista, mutta lähellä erään kukkulan lakea vajaan kilometrin päässä näkyy kimallusta putken reunan läpi. Kimallus ei erotu kun sitä katsoo suoraan, eikä etäältä ole mahdollista sanoa, mikä se oikein on.

Lämpimässä kesäpäivässä taivalletaan pensaikossa kohti kukkulan lakipistettä. Kimallus käy selvästi vahvemmaksi. Sitten, ehkä parinkymmenen metrin päässä pisteestä, jossa kiinnostava kohta on, Runen jalkaan pistetään taserilla. Hän kouristuu ja putoaa, samalla kun kolme maastovaatteisiin ja naamioväreihin pukeutunutta nuorta miestä pomppaa ylös piilopaikastaan pensaiden seasta. Shadow ehtii erottaa natiiviamerikkalaiset piirteet ja sotamaalaukset ennenkuin hän tarttuu kiinni Runesta ja siirtyy takaisin metsämaailmaan.

Rune toipuu taserin osumasta nopeasti. Pienen metsässä suoritetun koukkaukse jälkeen kaksikko palaa sahalle, mutta hyökkääjät ovat häipyneet jonnekin; heistä löytyy vain suppa, jossa heidän autonsa on ollut. Metsämaailman puolelta kimalluksen kohdalla oleva paikka ei näytä muuten erikoiselta, paitsi että siellä on aukio - sinänsä harvinaista. Sahalta ei löydy enempää kiinnostavia asioita, joten kaksikko jatkaa kulkemista metsässä Montanaan.

Matkaa jatkettiin metsän puolella, sielläkin oli mennyt pilveen ja alkoi satamaan, sade muuttui rankemmaksi ja Rune yritti ritarillisesti tarjota Shadowlle retkeilytakkiaan. Metsämaailmassa saavuttiin paikallisten Kalliovuorien alarinteille, kuten kaikki muukin tässä maailmassa nekin olivat suuremmat, jyrkemmät ja tarunomaisemmat kuin maapallonvastineensa. Rune alettiin pohtia miten kannattaisi jatkaa, Rune heittäytyi filosofiseksi ja pohti että pitäisikö vuorten ylitse kiivetä, että jos tässä ollaan tarujen tyyppisellä matkalla, jossa matkan tuomat vastukset ja niiden voittaminen on vähintäänkin yhtä tärkeä osa matkaa kuin lopussa löytyvä palkinto. Lopulta päätetään kuitenkin käytännöllisesti siirtyä maapallon puolelle ja jatkaa matkaa siellä

Ilta alkaa olla pitkällä ja aletaan miettiä yöpymistä, mukana on kaiken varalta maastovärinen retkeilyteltta, mutta telttamajoitus tuntuu vähän ujostuttavalta ajatukselta.

Gracen kotona

Gracen isovanhemmat syöttävät nuorille päivällistä ja tuntuvat selvästi pitävän Runesta, mikä sapettaa Gracea valtavasti. Grace kyselee kuvia ja muita muistoja äidistään sekä esivanhemmistaan, ja lopulta päätyy Runen kanssa talon vintille käymään läpi vanhoja laatikoita. Mercystä löytyy muinainen valokuva juuri perustetusta kaivoskaupungista, isoäidin äiti Biancasta (joka vietti vuosikymmeniä mielisairaalassa) löytyy vain vauvakuvia, ja välissä olevasta Julietista ainoastaan kuitti Indiequities-nimiseen antiikkiliikkeeseen Seattlessa. Ilmeisesti Julietin tavarat oli myyty sinne suunnilleen samoihin aikoihin kun Grace aloitti koulunkäynnin Instituutissa.

Yö päätetään viettäää isovanhempien talolla. Yöllä Gracea janottaa ja hän käy hakemassa keittiöstä vettä, varjoista kuuluu kummallista kahinaa ja samalla Grace tajuaa että hän ei ole enää keittiössä vaan on siirtynyt sateiseen öiseen metsämaailmaan. Varjoissa liikkuu ja jotakin kurottuu kohti ja siirtyminen on vaikeaa (?) mutta Grace onnistuu siinä kuitenkin lopulta.

Hän siirtyy vierashuoneeseen Runen luokse. Nuori norjalainen herää siihen kun läpimärässä yöpuvussa oleva Grace selittää nopeasti varjo-olentojen hyökänneen, Grace ei hiljennä tahtia vaan häipyy suoraan lennosta takaisin omaan huoneeseensa. Rune laittaa perään tekstiviestin jossa ilmaisee huolensa hyökkäyksen mahdollisesta uusiutumisesta ja että hän voisi varoiksi tulla sinne nukkumaan. Grace vakuuttaa kaiken olevan nyt kunnossa. Rune ei ole vakuuttunut. Väsää pahvista havaintoriimutötterön ja pitää sillä kuunteluvartiota, välillä havahtuen Gracen hengityksen muuttuessa korisevammaksi, tajuten sitten että se onkin vain isoäiti. Vaipuu uneen lopulta joskus pikkutunneilla.

Esivanhempien jäljillä

Ensimmäinen pysähdyspaikka on Indiequities, jota pitää pari parikymppistä hipsteriä. Tiskin takana on Faith-niminen nainen jolle asiakaspalvelu tuntuu olevan vieras termi, paikalle ilmestyvä Martin on avuliaampi ja naistakin alkaa kiinnostamaan enemmän kun käy ilmeiseksi että tilanteeseen saattaa oikeasti liittyä raha.

Julietin tavarat löytyvät pahvilaatikollinen sirkustavaraa (ainakin kristallipallo, tarotkortteja ja valokuvia vähäpukeisesta sirkusnaisesta)Julietin tavaroita löytyy sieltä kokonainen laatikko. Grace soittaa biologiselle isälleen, ja ilmottaa, että tämän tulee tulla ostamaan laatikko hänelle. Nathan ei ole tästä suunnattoman innoissaan, mutta Grace uhkaa häntä kauheilla seuraamuksilla jos hän ei tottele. Niinpä Nathan saapuukin paikalle, ja maksaa hipsterien pyytämän summan laatikollisesta roinaa. Laatikkoa käydään penkomassa Samanthan luona. Kaikesta päätellen jotkut Gracen sukulaiset ovat osanneet ennustaa, Rune pyytää Gracea kertomaan viikinkisankarin kohtalostaan tarot-kortein, mutta homma ei tunnu oikein toimivan.

Käydään rannalla paikassa, jossa Mercy oli yli sata vuotta sitten tehnyt polttoitsemurhan. Nykyään paikka on mitäänsanomaton rantalähiö, mutta metsän puolella löytyy edelleen rovion jäänteet. Metsä on vähitellen valtaamassa niitä takaisin. Hautakokon päällä on peitetty hahmo, ja kun Shadow ja Rune käyvät katsomassa sitä lähempää, hunnun alta hyökkää yhtäkkiä esiin Majordomo,| joka tahtoo edelleen periä Shadow'lta velan joka syntyi Shadow'n käydessä menneisyydessä.

Varjo-olento kamppailee Runen ja Shadow'n kanssa, mutta joutuu lopulta alakynteen ja pakenee taistelusta epämääräisiä uhkauksia heitellen. Jälleen maan päällä pohditaan seuraavaa siirtoa. Sirkus ei ole tänne enää jättänyt jälkiä, mutta mielisairaala jossa Bianca oli suljettuna on edelleen pystyssä. Päätetään käydä siellä.